Kirjoitukset avainsanalla koti

Kauanko tulisit toimeen ilman sähköä, vettä ja viemäriä? Päivän? Kolme päivää? Korkeintaan viikon. Kolme kuukautta on aivan liikaa mukavuudenhaluiselle ihmiselle, ja monelle askeettisellekin. Siksipä olen jo hankkinut väistöasunnon keväällä alkavaa taloyhtiön putkiremonttia varten. Näin se käy:

 

1. Tunnusta tosiasiat. Putkiremontti ei mene pois toivomalla. Jos urakoitsija sanoo, että sähköt katkaistaan huoneistoista heti remontin alkaessa ja asumiskelvoton aika kestää kolme kuukautta, se on viisasta uskoa, vaikka naapuritalossa selviydyttiin kahdella viikolla. Talot ovat yksilöitä ja niin ovat remontitkin.

2. Aloita heti. Kun olet liikkeellä hyvissä ajoin, pääset valitsemaan parhaat väistöasunnot päältä. Samalla remonttipaniikki helpottuu, kun edes yksi asia on järjestyksessä.

3. Muuta mökille. Monelle oma tai perheen mökki on itsestään selvä väistöasunto. Jos et itse voi muuttaa mökille, ehkä joku muu voi tehdä niin ja vapauttaa vakituisen asuntonsa remonttievakoille. En kyllä edes muista, milloin olisin viimeksi käynyt jonkun  mökillä, joten meille tämä ei ole luontevin vaihtoehto.

4. Sukuun voi luottaa. Joillakin onnekkailla on väljästi asuvia sukulaisia tai ystäviä, joiden vieraanvaraisuuteen voi luottaa. Mitä lyhyempi evakkoaika, sitä helpommin tämä onnistuu. Myös sukulaiskierros voi olla aivan varteenotettava ratkaisu etenkin, ellei työssäkäynti pakota pysymään samalla paikkakunnalla. Viikko siellä, toinen täällä. Kolmessa kuukaudessa on kuitenkin noin 12 viikkoa. Aika paljon.

5. Käytä sosiaalista mediaa. Facebookissa sana kantautuu kauemmas. Ehkä jonkun tytär tai poika on lähdössä opiskelijavaihtoon ja häneltä vapautuu asunto? Sijoitusasunnosta voivat vuokralaiset olla juuri lähdössä. Mahdollisuuksia on monia. Silti aina ei tärppää - ei minullakaan.

6. Lähde lomalle. Jos vaihtoehtona on asuminen räntä-Suomessa kiskurihintaisessa väistöyksiössä, pitkä loma lämpimämmässä ja valoisammassa maassa tulee halvemmaksi ja on varmasti myös hauskempaa. Vahinko vain, että kesälomani on vain neliviikkoinen. Harkitsen kuitenkin vakavasti lomaa ystävien luona eräässä sateisessa Brexit-maassa osana väistöratkaisuamme.

7. Harkitse hotellia. Hotellihuoneen voi ottaa myös kotipaikkakunnalta ja saada pitkäaikaiseen käyttöön varsin edullisestikin. Kannattaa pyytää tarjous. Itse en sitä lopulta tehnyt, koska haluan asua paikassa, jossa on keittiö.

8. Vuokraa kalustettu asunto. Kotikaupungissani on varmuudella ainakin neljä yritystä, jotka vuokraavat kalustettuja asuntoja nimenomaan väistöasunnoiksi ja muihin väliaikaisiin asumistarpeisiin. Lähetin tarjouspyynnön kolmelle, joista kaksi vastasi. Toisen asunnot olivat liian kaukana ja toisen liian kalliita. Sain kuitenkin tätä kautta selville sekä käyvän hintatason että oman kipurajani.

9. Kokeile Airbnb:tä. Nettipalvelussa yksityiset ihmiset tarjoavat kotejaan yösijaksi pääasiassa matkailijoille, mutta osa ottaa pidempiaikaisiakin vieraita. Sain palvelun kautta yhteyden Liisaan, joka asuu talvet pääasiassa etelässä ja kesät mökillä. Kävin katsomassa asuntoa ja löimme kättä päälle. Jee, se onnistui! Meillä on kohtuuhintainen väistöasunto sopivalla paikalla. Siinä on jopa sauna, parveke ja hieno näköala.

--

Päivän kuvat: Emme joudu veneeseen emmekä veneen alle, vaikka putkiremontti tekeekin kodistamme asumiskelvottoman. Nappasin kuvat matkalla katsomaan väistöasuntoamme.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Hupailin hieman syksyn viimeisen satolaatikon kanssa ja kuvasin sen antimia viljelylaatikossa koristekasvieni joukossa. Varsiselleri näytti paikalleen kylvetyltä, ja valkosipuli koristi green boy-mätästä kuin rossi leskiäidin rintaa.

Satokausi oli tänä vuonna ennätyspitkä, 18 viikkoa. Viime viikkoina laatikot ovat olleet sangen painavia sisältäen kilokaupalla luomuperiaatteiden mukaisesti kasvatettua porkkanaa, punajuurta ja palsternakkaa sekä vaihtuvia herkkuja, kuten punakaalia, kurpitsoja, ruusupapuja, ruusukaalia ja lehtikaalia. Jääkaappini neljä isoa vihanneslaatikkoa ovat kaikki täpötäynnä. Viime talvena söin viimeiset palsternakat vasta pääsiäisen tienoilla, ja samoin käynee nytkin.

Onnistuin viimeinkin kehittämään toimivan punajuurilaatikon reseptin.

Tänään tuli kaksi varsiselleriä, kaksi juuriselleriä, neljä purjosipulia, neljä pitkää punajuurta, pari tavallista ja pari keltaporkkanaa, yksi valkosipuli, pussillinen lehtikaalia ja valtava palsternakka. Sokerina pohjalla oli kauden uutuus, erä maa-artisokkaa. En ole vielä päättänyt, teenkö siitä keiton vai paahdanko uunissa, jolloin välttäisin kuorimisen vaivan.

Osuuspuutarhan jäsenyys on opettanut käyttämään kasviksia entistä monipuolisemmin. Parhaillaan uunissani muhii punajuurilaatikko, johon onnistuin viimeinkin tänä kesänä kehittämään toimivan reseptin. Siinä on alla mausteinen jauhelihakastike ja päällä Sirkka Hirvosen ohjeen mukaan tehty seos, jossa on löysää riisipuuroa, reilusti raakaa raastettua punajuurta, pari kananmunaa ja mausteita. Pintaan lisäsin rapean korppujauhokerroksen. Nam nam!

Se kyllä kieltämättä on hieman väsyttävää, että ruuanlaitto alkaa joka ainoa kerta kasvisten pesulla, kuorimisella ja pilkkomisella. Laatikon antia ei muuten ehtisi millään käyttää ennen kuin herkkuainekset pilaantuvat.

Kiitos kaudesta, Livonsaaren osuuspuutarha! Nähdään ensi kesänä!

--

Päivän kuvat: Tunnista koristekasvien joukkoon piiloutuneet juurekset ja vihannekset!

 

Tietyssä iässä kehon rapistuminen alkaa näkyä ja tuntua siinä määrin, että monen eteen tulee sairaalareissu. Korjataan polvia ja lonkkia, poistetaan kiviä paikoista, jonne ne eivät kuulu, ronkitaan olkapäitä, mitä milloinkin. Oma tämän kesän kokemukseni osoitti, että leikkaukseen valmistautuminen on vähän kuin matkalle lähtisi. Tässä kootut neuvoni:

 

1. Järjestä koti kuntoon. Toipilaana joudut viettämään tavallista enemmän aikaa kotona, joten jos sotku vähänkin ärsyttää, siivoa tai siivouta perusteellisesti, kun vielä voit. Poista kulkureiteiltä kaikki, mihin voi kompastua. Vaihda vuodevaatteet ja pyyhkeet. Pese ja käsittele pyykit.

2. Varustele makuuhuone. Kanna vuoteen viereen apupöytä ruokailua ja viihdykkeitä varten. Yöpöytä käy nopeasti pieneksi, kun tarvitaan tilaa lääkkeille, juotavalle, kirjoille, lehdille, puhelimelle, tabletille, hiusharjalle, meikkipussille ja mitä nyt kukakin lähelleen tarvitsee.

3. Täydennä ruokavarastot. Et luultavasti pysty valmistamaan ruokaa etkä käymään kaupassa viikkoon tai pariin, joten varaa mieluisaa valmisruokaa ja monipuolisia välipaloja. Keho tarvitsee kudosten rakentamiseen energiaa, proteiinia ja hivenaineita, joten ravinnon tarve ei paljonkaan vähene, vaikka liikkuminen jäisi minimiin. Käytä tätä tekosyynä, kun syöt suklaajäätelöä aamupalaksi.

4. Hanki rakkolaastareita. Jos joudut käyttämään kyynärsauvoja, rakot tai kovettumat kämmenissä voi estää vain käyttämällä hansikkaita.

5. Varaa ajanvietettä. Ensimmäiset päivät polikliinisen leikkauksen jälkeen kuluvat pääasiassa nukkuen, mutta pian alat kaivata myös lukemista, katsomista ja pientä puuhaa. Uuden käsityön, ristikkolehden tai tietokonepelin parissa aika kuluu mukavasti. Torju kuitenkin lastenvahdin ja kotieläinhoitajan jobit, vaikka mieluisatkin. Toipilas ei pysty juoksemaan kenenkään perässä.

6. Maksa laskut ja hanki käteistä. Et jaksa ajatella raha-asioita heti leikkauksen jälkeen, joten huolehdi etukäteen, että välttämättömät asiat tulevat hoidetuiksi. Käteistä on hyvä olla, kun lähettää jonkun puolestaan kauppaan tai vaikka torille.

7. Varaudu vieraisiin. Jos luvassa on ystävien ja sukulaisten vierailuja, hanki tarjottavaa varalle. Varmista myös, että puhdas kukkamaljakko löytyy helposti. Vieraat auttavat mielellään, joten säästä biojätepussin vieminen heille. Muista myös kiittää kaikesta saamastasi avusta.

8. Jos et halua näyttäytyä vanhassa, reikäisessä t-paidassasi, hanki uusi kotiasu. Saatat tarvita niitä useampiakin, koska toipilasaika voi olla pitkähkö. Muista myös alusvaatteet ja ota huomioon, että haavasidos vie tilaa. Jos haluat esitellä leikkaushaavaasi, ota asia huomioon asuvalinnassa. Kontrastivärinen pyjama voi olla tehokas.

9. Jos olet työterveyslääkärin hoidossa, kysy häneltä etukäteen, miten sairauslomalta paluu tapahtuu. Sairaalasta saamasi ohjeet eivät välttämättä päde, vaan työterveyslääkäri haluaa arvioida työkuntosi erikseen. Hänhän tuntee parhaiten työsi vaatimukset.

10. Kärsivällisyyttä! Toipumisessa voi olla sekä edistysaskeleita että takapakkeja. Älä kiirehdi.

--

Päivän kuvat: Hortensioita.

Kommentit (4)

JattaM
1/4 | 

Loistavia ohjeita, miksi näitä ei jaeta terveyskeskuksissa tai työterveyslääkärin vastaanotolla?  Itse olen hiukan vastaavassa tilanteessa manaillut liian ylös jääneitä tarpeellisia tavaroita, operaation jälkeen ulottuvuudet voivat hetken aikaa olla aika rajoitetut.

MarjattaP
2/4 | 

Olen ihan samaa mieltä ylläolevan melkein kaiman kanssa.  Oikein hyviä ja nimenomaan käytännön ohjeita.  Suunnilleen samojen ohjeiden varassa selvisin itsekin pari vuotta sitten polvileikkauksesta.   

Lapin mummo
3/4 | 

Olen reilun neljän viikon kuluttua menossa suureen selkäydinkanavan leikkaukseen. Ja jo kuukauden ajan olen suorittanut kaikenlaisia valmistavia hommia kodissani ja järjestellyt myös kotiin paluuseen liittyviä tehtäviä ja ihmisiä. Elän yksin pienen koirani kanssa mökissäni tunturissa ja paljon on hoidettavaa. Onneksi suurin osa asioista on jo kunnossa. Koirakin tulee ottaa valmisteluissa huomioon.

Maija
Liittynyt15.10.2015
4/4 | 

Kiitokset kommentoijille! Valmistautumista on tosiaan varmasti paljon enemmän, jos asuu mökissä tunturissa, ja kaupunkilaisellakin, jos on huolehdittavia. Minullahan oli ja on helppoa, kun on puoliso vierellä, palvelut lähellä eikä eläimiä, lapsia eikä vanhuksia, joiden hoito pitäisi järjestää. Onnea leikkaukseen ja nopeaa toipumista, Lapin mummo! 

Oli hupaisaa katsella, kun nuoriso kumartui innoissaan mekaanisen matkakirjoituskoneen ylle. Kokeiltiin rivinvaihtoa, kummasteltiin sarkaimia ja ihasteltiin musta-punaista värinauhaa. Saatiin sormet mustiksi, kun värinauha yhtäkkiä teki tenän. Mistä sen oikein kuuluukaan kulkea?

En ole koskaan ennen nähnyt näiden nuorten katsovan mitään käyttöohjeista. Nörtti kirjoitti binäärikoodia, hipsteri ihasteli pykälän kaunista muotoilua. Kokeilut dokumentoitiin älypuhelimella.

Miten hymiön muodostus onnistuu? Mitäh, mistä täällä saa sydämen? Vaikka käytin kirjoituskonetta vuosien ajan päivittäin, en ollut keksinyt, että koneella todellakin pystyy kirjoittamaan pienen sydämen.  Jopa punaisen sydämen. Vai olinko vain unohtanut?

Nuoriso keksi nopeasti, että se tehdään kirjoittamalla akuutti ja gravis päällekkäin. Noita sanoja he tuskin ovat koskaan kuulleetkaan.

Sitten he halusivat vaihtaa paperia. Miten paperi saatiinkaan menemään täsmälleen haluttuun kohtaan, jotta marginaalista tulisi halutun levyinen. Miten paperi pysyi pystyssä niin, että kirjoitetun tekstin lukeminen helpottui? Ja mitä tehdään, kun halutaan deletoida?

Ennen kuin korjausliuskat tulivat, käytettiin valkoista korjauslakkaa, joka oli kynsilakan tapaisessa pullossa.

Puolisoni näytti, miten korjausliuska toimii. Nuoret olivat ihastuksissaan. Kuinka näppärää! Minä selostin, että vielä aikaisemmin käytettiin valkoista korjauslakkaa, joka oli kynsilakan tapaisessa pullossa. Päivittäisessä työssä kuitenkin vain viivattiin yli tai kirjoitettiin xxxx erheen päälle.

Olin itsekin jo melkein unohtanut, millaista kirjoituskoneella oli työskennellä. Kun harjoittelin toimittajan töitä maakuntalehdissä, ei missään vielä käytetty tietokoneita. Olin saanut käytetyn sähkökirjoituskoneen ylioppilaslahjaksi, mutta nekin olivat kalliita ja melko harvinaisia. Ei niitä rivitoimittajilla ollut.

Mekaaniset kirjoituskoneet olivat raskaita, mutta hyvin rasvattuja ja kevyesti kulkevia. Niitä oli ilo naputella, joskin delete-näppäimen puute kieltämättä johti välillä melkoisen sekaviin, moneen kertaan leikattuihin ja liimattuihin käsikirjoituksiin.

Internetin kehittymisellä kattavaksi tietolähteeksi oli kauaskantoiset seuraukset ikääntyvien toimittajien arvostuksen ja työtilanteen kannalta.

Työurani alku osui taitekohtaan, jossa kirjoituskoneet korvattiin tietokoneilla. Viimeisessä harjoittelupaikassani kirjoitin kirjoituskoneella, mutta ensimmäisessä vakituisessa työpaikassani tietokoneella, joista minulla toki oli silloin jo aiempaa kokemusta. Muutaman vuoden kuluttua katselin vierestä, kun aikakauslehtien graafikot alkoivat alansa ensimmäisinä tehdä työtään tietokoneilla ja sivuntaitto-ohjelmilla.

Kului vielä muutama vuosi, ja internet yleistyi mullistaen toimittajien tiedonhankinnan täydellisesti. Kaikki tieto, jota kokeneet toimittajat varjelivat mustasukkaisesti ja luovuttivat nuorille vain armosta tai pomon nimenomaisesta käskystä, tuli saataville verkkoon. Sillä oli kauaskantoiset seuraukset ikääntyvien toimittajien arvostuksen ja työtilanteen kannalta. Jos olisin jäänyt toimittajaksi, tuskin olisin itsekään säästynyt suuren luudan pyyhkäisyltä.

Tuntui valtavan hyvältä nähdä, miten nuoret arvostivat tuota vanhaa työvälinettä. Ja kyllähän kirjoituskone tekee sen, mihin tietokone ei pysty: siirtää ajatukset suoraan paperille ilman erillistä tulostamista. Voi miten näppärää!

--

Päivän kuvat: Puolisoni kunnosti muutamia vanhoja matkakirjoituskoneita eBayssä myytäviksi. Niillä on kuulemma kova kysyntä.

 

Kommentit (4)

JattaM
1/4 | 

Tuntuipa nostalgiselta, muistui mieleen IBM:n vanha pallokirjoituskone jolla oli mahtava kirjoittaa. Onneksi kuitenkin on päästy mm kalkkeripapereista ja todella, delete-näppäin on  tarpeen eli en mitenkään sitä korjauslakkaa rakastanut. Hienoa jos vanhat taidot kiinnostavat myös nuorisoa, vaikka vain erikoisuuksina.

MarjattaP
2/4 | 

Niinpä!  Hiilipaperit, spriimonistaminen, masterkappaleet, korjauskynät, -lakat ja -nauhat.  Tulivat minullekin ensimmäiset työvuodet mieleen.   Ja sitten alkoi toimistotekniikan hurja muutos.  Minä pidin käytössäni tavallisen sähkökirjoituskoneen ihan loppuun saakka, koska sillä kirjoitti ja täytti nopeasti joitakin pieniä lappusia, esimerkiksi tavallisen postin pakettikortin.  Sitä konetta sitten useampikin kesälomasijainen ihmetteli. 

Maija
Liittynyt15.10.2015
3/4 | 

Pallokirjoituskonehan oli hienouden huippu! Eikä siihen aikaan kenellekään tullut mieleenkään täyttää mitään lomakkeita käsin. Oli niin näppärää kiertää mikä tahansa paperi koneeseen ja naputella sanat siististi oikeille kohdilleen. Myös kirjekuoriin kirjoitettiin osoitteet tietysti koneella.

~Meri~
4/4 | 

Joskus kirjoitin jotain omalla kirjoituskoneella joka ei tuollainen vaan värikäs siinä oli pastellivärit. Sitten kirjoitin joskus jotain koneella ja jos tekstiä ja fonttia sai vaihtaa valitsin usein century gothic. Kirjeitä ja kortteja oon yleensä kirjoittanut ihan kynällä jos pitänyt jotain palautetta lähettää johonkin niin oon lähettänyt yleensä kirjeen ja harvemmin netissä.

Seuraa 

Tietyssä iässä olet, kun tiedät menettäneesi jotakin tärkeää ikääntymisen takia. Itse en enää pysty kävelemään pitkiä matkoja, ja minulla on usein jännekipuja hamstring-syndrooman takia. Niinpä minusta ei tullutkaan maraton- eikä joogamummoa, vaan kukkamummo ja siirtolapuutarhuri. Päivitän blogia harvakseltaan, koska minulla on tällä erää vain vähän sanottavaa muusta kuin puutarhanhoidosta.

Olen Maija Rauha, 65-vuotias ja eläkkeellä. Tervetuloa tiettyyn ikään!

--

Siirtolapuutarhapalstallani on oma kanava Instagramissa. Se löytyy nimellä villa_palanen. Kerron siellä mökin ja puutarhan kuulumisia useammin kuin täällä blogissa.

--

Tavoitat minut osoitteesta maijarauha@gmail.com

--

 

Blogiarkisto

2020
2019
2018
2017
2016