Kirjoitukset avainsanalla putkiremontti

Tiedän, että pankit kilpailevat hyvällä, henkilökohtaisella palvelulla, jossa virkailija muistaa lasten ja lastenlasten syntymäajat ja onnittelee puolison pyöreiden vuosien johdosta. Minulle erinomaista palvelua on kuitenkin se, että sain yli 20 000 euroa remonttilainaa käymättä kertaakaan pankissa. En todellakaan tunnistaisi kadulla henkilöä, joka asian hoiti. Eikä hän minua.

Taloyhtiön putkiremontti maksetaan koko talon remontin päätyttyä, koska remontin lopullinen hinta on tiedossa vasta silloin. Talomme remontti päättyy vasta ensi talvena. Asuinneliöiden mukainen osuuteni remontista tulee olemaan noin 60 000 euroa. Sillä saan perustasoisesti varustellut kylpyhuoneen ja pikkuvessan, valokuidun, uuden sulaketaulun, joka mahdollistaa lisää sähköä huoneistoon sekä osuuteni koko yhtiön töistä eli rappukäytävää pitkin meille tulevista johdoista ja putkista sekä uudesta talon saunasta.

Taloyhtiö ottaa remontin maksua varten valtaisan lainan. Me osakkaat sitten maksamme sitä hiljalleen kuukausittain pääomavastikkeen muodossa. Toinen vaihtoehto on maksaa koko oma osuutensa kerralla pois taloyhtiölle ja ottaa vastaava summa omaa pankkilainaa. En ole vielä päättänyt, kumman tavan valitsen.

Koska tämä on viimeinen remontti, mihin minulla on tässä elämässä varaa, tehdään se kunnolla.

Tarvitsen kuitenkin remonttilainaa jo nyt, koska perustaso ei minulle riitä, vaan kylpyhuonettani isonnetaan. Urakoitsija laskuttaa tekemänsä lisätyöt heti saatuaan ne valmiiksi eli heinäkuussa. Rahaa kuluu myös kaakeleiden, tapettien, mittojen mukaan teetetyn peilikaapin ja monenlaisten pikkutarvikkeiden ostoon.

Koska remontissamme kaadetaan yksi seinä ja toisen seinän oviaukkoa laajennetaan, se ulottuu väkisinkin myös kylpyhuoneen viereisiin tiloihin. Siten eteisen ja yhden makuuhuoneen seinäpinnat ja katot on ihan pakko viimeistellä.

Ja kun alkuun päästään niin antaa mennä myös päämakuuhuoneessa. Siellä jätettiin edellisessä remontissa katto maalaamatta. Erhe paikataan nyt ja samalla seinäpinnat tapetoidaan tai maalataan.

Tämä kaikki tulee maksamaan noin 20 000 euroa, kun valinnat on tehty mieltymykset edellä. Makuni kallistuu kalliiseen ja kestävään. Koska tämä on todennäköisesti viimeinen remontti, mihin minulla on tässä elämässä varaa, tehdään se kunnolla.

Tietyssä iässä en mielestäni enää ole pankin asiakkaana parasta A-ryhmää.

Käytän työaikani mielelläni työntekoon. Siksi tein lainahakemuksen pankin verkkosivuilla jonakin viikonloppuna heti, kun urakoitsija oli antanut ensimmäisen arvion seinän kaatamisen hinnasta. Seuraavalla viikolla minulle soitettiin. Keskustelimme virkailijan kanssa tilanteestani ja eri mahdollisuuksista hoitaa se lainalla.

Minulla oli vielä jäljellä vanhaa asuntolainaa, jonka korko hipoo nollaa. Yhdistettäisiinkö uusi remonttilaina siihen? Entä millä ehdoilla saisin rahaa myös taloyhtiön lainaosuuteni maksuun? Virkailija lupasi selvittää asiaa ja sovimme seuraavat puhelintreffit viikon päähän.

Kävi ilmi, että lainsäädäntö estää remppalainan ja vanhan asuntolainan yhdistämisen. Sen sijaan yhtiölainaosuuteni maksuun tarkoitettu laina ja asuntolaina voitaisiin yhdistää. Seuraavassa vaiheessa pankki antoikin tarjoukset remppalainasta ja yhdistetystä asuntolainasta.

Minulle tuli sähköpostiviesti, jossa oli linkki pankin suojatuille sivuille. Latasin tarjoukset sieltä omalle tietokoneelleni. Tutustuin teksteihin ja seuraavilla puhelintreffeillä kerroin, mitä mieltä niistä olin.

Tarjoukset olivat mielestäni kilpailukykyisiä. Olin lukenut netistä, että uusien asuntolainojen korkomarginaalit eli pankkien Euribor-viitekoron päälle ottamat katteet ovat tänä keväänä olleet parhailla helsinkiläisasiakkailla alle prosentin, joskus jopa puolen prosentin luokkaa. Esimerkiksi täällä on artikkeli aiheesta.

Tietyssä iässä en mielestäni kuitenkaan enää ole pankin asiakkaana parasta A-ryhmää. Tuloni eivät missään tapauksessa enää nouse, vaan aivan varmasti laskevat lainanmaksun aikana, kun jään eläkkeelle. Toisaalta keskusta-asunto on hyvä vakuus. Pankki saa kyllä omansa takaisin viimeistään kuolemani jälkeen.

Remonttilainaa tarjottiin prosentin marginaalilla, mutta koska Euribor oli miinusmerkkinen, lainan korko olisi käytännössä ollut 0,894. Asuntolainan korko ei elä alle nollan, joten sen marginaali, 0,85, olisi ollut myös lainan kokonaiskorko.

Olisiko pitänyt kilpailuttaa? Kyllä varmaan, mutta juuri silloin oli mielessä aika paljon muutakin. Ja koska olen ollut pankkiini tyytyväinen, en viitsinyt nähdä vaivaa.

Pankkivirkailijaa eniten huolestuttanut asia koko prosessin aikana oli, etten vain vedä talouttani liian tiukalle.

Ajatus yhteensä noin 120 000 euron pankkilainoista juuri, kun odotin kohta pääseväni velattomaksi, tuntui rankalta. Päätinkin hyväksyä remppalainatarjouksen, mutta jättää asuntolainatarjouksen ainakin toistaiseksi käyttämättä. Sen sijaan pyysin, että vanhan asuntolainani kuukausimaksuerä laskettaisiin 1 200 eurosta 400 euroon. Näin pystyisin maksamaan yhtä aikaa uutta ja vanhaa lainaa sekä yhtiövastiketta ja mahdollisesti rahoitusvastikettakin.

Tämäkin sopi pankille. Ylipäätään pankkivirkailijaa eniten huolestuttanut asia koko prosessin aikana oli, etten vain vedä talouttani liian tiukalle. Olenko nyt varma, että tämä lainasumma riittää eikä raha lopu kesken? Enkö haluaisi vielä laskea kuukausittaista lainanmaksuerää, jotta minulle jäisi varaa muuhunkin kuin asumiseen?

Mutta kun koti on minulle se juttu. En tarvitse paljonkaan muuta. Pankin vaatimassa talousarviossa esitin tarkkaan talouskirjanpitooni perustuen, että asuntokulujen jäkeen menoni ovat 600 euroa kuussa. Pankin järjestelmän mielestä minimi olisi ollut 1100 euroa.

Minusta on ihan normaalia elää 600 eurolla kuussa. Ei siinä ehkä ylläpidetä autoa eikä matkailla monta kertaa vuodessa. Mattoja ei viedä pesulaan ja monitehosilmälasien ostamiseen pitää säästää. Mutta kyllähän  suuri määrä nuoria ja vanhoja suomalaisia elää niin koko ajan.

Olen vetänyt vapaaehtoisesti talouteni näin tiukalle maksaakseni vanhaa asuntolainaa nopeasti pois alhaisten korkojen aikana. Ei oikeastaan tee mieli jatkaa enää ihan näin vähällä, kun tarvitsisi ne silmälasitkin ostaa. Juuri siksihän minä näitä lainoja tässä järjestelen.

Pienemmän maksuerän hinta oli vanhan lainan korkomarginaalin nosto kahdella kymmenyksellä. Hyväksyin tämän, koska korko jäi näinkin vielä reilusti alle 0,5:n.

Kun kummastelin, millä ammattitaidolla pankki puuttuu asiakkaidensa remonttisuunnitelmiin, virkailija veti sanansa takaisin.

Ei siis ollut yhtään vaikeaa saada rahaa - sitähän suorastaan tuputettiin. Olisin luullut, että minulta olisi kyselty tarkemmin, milloin olen ajatellut jäädä eläkkeelle ja miten silloin aion talouteni järjestää, mutta aihetta ei sivuttu ollenkaan.

Se vähän ihmetytti, että pankki halusi yksityiskohtaisen budjetin remontista. Ensin virkailija perusteli, että heidän pitää arvioida, olenko tekemässä järkeviä asioita, mutta kun kummastelin, millä ammattitaidolla he puuttuvat asiakkaidensa remonttisuunnitelmiin, hän veti sanansa takaisin. Nyt budjetti haluttiinkin vain sen varmistamiseksi, että hanke ylipäätään on budjetoitu ja että rahaa on varattu tarpeeksi.

Jäi arvoitukseksi, mitä remonttisuunnitelmassa olisi pitänyt olla, ettei pankki olisi hyväksynyt sitä. 20 hengen sauna vai helikopterikenttä?

En käynyt pankissa edes allekirjoittamassa papereita. Se tapahtui verkossa pankin tunnuslukujen avulla, kun olin ensin ladannut sopimukset itselleni ja lukenut ne huolellisesti. Helppoa ja nopeaa ja minulle oikein sopivaa.

Rahat ovat jo tilillä. Eikun tapetteja tilaamaan!

--

Päivän kuvat: Alppiruusu Keiskei.

Kommentit (1)

Laura
1/1 | 

Hei Haluaisin, että kaikki täällä saavat tietoa yksityisestä yrityksestä nimeltä PennyMac, joka antaa minulle 20000 euron lainan maksaakseni verovelalliseni tänään, ja olen tullut tälle foorumille suosimaan tätä upeaa ja nopeaa yritystä, josta saan lainani tänään. , lainaprosessi on välitön ja täällä yrityksessämme se on nopeampaa, tuhlaamatta aikaa tai stressaamatta itseäsi kaikkien laskujen ja muiden talousongelmien maksamisessa, sähköpostitse pennymacfinancialservices@aol.com tai WhatsAppin kautta +48573508552 ota heihin yhteyttä nyt, hanki laina ratkaistaksesi taloudellisia ongelmiasi ja kiitän minua myöhemmin.

Laura

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Jännittää joka kerta, kun työnnän avaimen kotioveni lukkoon. Postiluukusta menee sisään paksu johto, ja sisältä kuuluu hurinaa. Raotan varovasti ovea eteiseen. Reitti on esteetön. Siispä rohkeasti kynnyksen yli! Mitähän siellä nyt on tapahtunut?

Suurin muutos oli näkyvissä jo ensimmäisen remppaviikon jälkeen: kylpyhuone oli purettu lattiaa lukuunottamatta. Myös viereisen makuuhuoneen kaapisto oli purettu ja kuljetettu pois. Kaapiston takaa paljastui isoista harkoista muurattu seinä. Seinä oli muutamassa kohdassa lohjennut niin, että makuuhuoneesta pääsi hiukan valoa kylpyhuoneeseen.

Pikkuvessan edessä hurisivat isot koneet - olisikohan kyse alipaineistuksesta? ”Asbestityö”, luki kyltissä keltaisella pohjalla, joten en pyrkinyt yhtään lähemmäs.

Tarjoiluvälikössä oli poistettu mahonkipintaisten kalusteiden eteen virittämäni suojamuovi, joten baaritiski oli paksussa pölyssä. Keittiöstä oli pesutorni ja yllättäen myös jääkaappi siirretty olohuoneen puolelle, vaikka jääkaapin seinällä ei tietääkseni ole tarkoitus tehdä mitään. Myös liesi oli vedetty pois seinästä, mutta jostakin syystä pakastin oli saanut jäädä paikoilleen.

Poimin lattialta lieden takaa neljä sukkapuikkoa. Juuresten kypsyyden koetteluun käyttämäni sukkapuikot sujahtavat kovin helposti lieden ja tiskipöydän välistä lattialle. Pois niitä ei sieltä saa muuten kuin vetämällä lieden ulos. Kovin usein en sitä tee.

Kirjaston puolella näkyi jo uutuus: televisio- ja valokuitupistokkeet olivat paikoillaan oven pielessä. Niiden korkeus, noin metri lattiasta, näyttää hassulta, mutta sen pitäisi olla juuri sopiva sitten, kun laatikosto on paikoillaan niiden alla.

Pois lähtiessäni nappasin kuvan huoneiston ulko-ovesta, joka oli sisäpuolelta täynnä paperia ja punakynämerkintöjä. Siinä ovat remontin kaikki piirustukset ja huoneistokortti, johon suunnitelmat on kirjattu. Vilkuilin paperit läpi enkä löytänyt huomautettavaa. Remontteja työkseen tekevä veljeni on tähdentänyt näiden dokumenttien arvoa: mikä ei niissä ole, sitä eivät raksaukot yleensä toteuta. Siksi pitää tarkistaa, että kaikki olennainen on kirjattu niihin yksityiskohtaisesti.

Toisen remonttiviikon jälkeen menin viemään raksalle koristelaattojamme, jotka olivat tulleet Terraviivan keramiikkauunista. Hienot! Otin niistä kuvat pahvilaatikon päällä.

Havaitsin, että kylpyhuoneen ja makuuhuoneen välisen seinät reiät oli oudosti tilkitty Me Naiset -lehden sivuilla. Luulin, että viikkolehteni olisi käännetty uuteen osoitteeseen samalla kuin päivälehti, mutta niin ei ole käynytkään, vaan lehti on jaeltu remonttipaikalle. Siitä raksaukot ovat sitten repineet seinän tilkettä. Hieman outo ratkaisu. Mitähän työmaan valvoja siitä sanoisi? Poimin lattialle heitetyt lehden jäänteet mukaani ja harmittelin, että sain kansijutusta vain puolet.

Keittiössä oli avattu väkivalloin hormi, joka kulki pesutornin vieressä. Hormin  ehjäksi aiottu seinä näkyi samalla haljenneen. Varmaan ihan normaalia, ja jää pesukoneen viereen piiloon.

Kolmannella viikolla eli viime viikonloppuna selvisi, miksi makuuhuoneen seinä oli tilkitty, vaikka se kaadetaan pian. Asbestityöt pitää tehdä suljetussa tilassa. Todennäköisesti itse työ oli jo tehty, mutta sen jälkeen pitää vielä odottaa useita päiviä ennen kuin voidaan varmistaa, ettei huoneilmassa ole asbestia. En päässyt siihen huoneiston osaan nyt ollenkaan.

Keittiössä oli irrotettu hana ja paljastettu betonilattia tiskipöydän alta. Alakaapin lattia oli sahattu siististi halki ja korkkilattia irrotettu. Hana oli poistettu ja viety olohuoneeseen. Ja sitten oli selvästikin siivottu.

Oli yllätys, ettei kylpyhuoneen ja makuuhuoneen välistä seinää ollut vielä kaadettu. Työmaalla näytti kuitenkin kaikki olevan ihan hyvin.

Miellyttävin yllätys odotti parvekkeella. Kartiovalkokuusen kerkät olivat kasvaneet edelleen. Koko havupuu oli vaaleanvihreä, ihanan pehmeä ja pörröinen!

--

Päivän kuvat: Makuuhuoneen komeron takaa paljastui harkoista rakennettu seinä, joka nyt puretaan. Uusi rakennetaan metrin verran makuuhuoneen puolelle.

Kommentit (1)

Olen remontin ajaksi vaihtanut kotia vuokraemäntäni kanssa. Paitsi että hän ei tietenkään asu työmaalla, vaan mökillään. Mutta minun kannaltani tunne on sama: asun toisen kodissa. Ensimmäisten viikkojen kokemukset:

 

1. Jokinäköalasta on paljon iloa.

Vakituisesta kodistammekin joki pilkottaa hiukan, mutta täällä se on lähellä ja näkyy kaikista ikkunoista. Etenkin iltaisin Aura on kaunis, kun se välkehtii kaikissa iltaruskon sävyissä. En ollut myöskään tajunnut, että jokainen jokirannassa kävelijä on näin selvästi näkyvillä rannan asunnoista. Sehän on varsinainen catwalk. Puolisoni harmittelee, ettei muistanut ottaa kiikareita mukaan.

 

2. Iso parveke on mahtava.

Väistökotimme parveke on huoneen kokoinen. Harmi, ettei vielä ole riittävän lämmintä, jotta sitä voisi hyödyntää kunnolla. Samanlainen olisi mahtava kotonakin. Siellähän mahtuisi sekä kasvattamaan kukkia että oleskelemaan ja jopa joogaamaan! Oi auvoa.

 

3. Kaunis ei aina ole mukavaa.

Väistöasuntomme on sisustettu hyvällä maulla. Lähes kaikki huonekalut ovat Alvar Aallon klassikoita, eikä Ikea-tavaraa näy mailla halmeilla. Täällä on hienompaa kuin meillä kotona, mutta pehmeistä istuimista on pulaa. Sänky on kapea ja sohva kova. Myös luonteva joogamaton paikka puuttuu. Jännevammaisen olo on täällä hieman tavallista haasteellisempaa.

 

4. Taitto-ovet ovat kätevät.

En ole koskaan harkinnut taitto-ovia kotini komeroihin, mutta tämän jälkeen kyllä harkitsen. Nehän ovat tosi käteviä: tukevampia eivätkä mitoituksen ja asennuksen kannalta yhtä kriittisiä kuin liukuovet, mutta vievät vähemmän tilaa kuin tavalliset ovet. Ainakin täällä ne toimivat oikein hyvin.

 

5. Kylpyhuoneen suunnitteluvirhe kastelee sukat.

Täällä on suihku vessanpytyn vieressä, ja niiden välissä on seinäke, joka on alhaalta avoin. Joka kerta, kun käyn suihkussa, istuimen edusta lainehtii vettä. Sitä ei saa kovin helposti edes lastalla pois, koska seinäke on tiellä. Näin ollen pytyn edessä ei voi pitää mattoa, tai jos pitää eikä muista siirtää sitä suihkuun mennessään, se kastuu läpikotaisin. Ei kiva. Pystyin onneksi vakuuttamaan puolisolleni, että ei, tätä suunnitteluvirhettä ei ole tulevassa kylpyhuoneessamme.

 

6. Saunaa ei tosiaan tule lämmitetyksi kovin usein.

Meillähän ei kotona ole huoneistosaunaa, mutta täällä on. Luulin, että saunoisin harva se päivä, mutta en ole sitten kuitenkaan viitsinyt. Saunan löyly on niin kuivaa, ettei siellä hikoa yhtään. Tällaista saunaa välttääkseni jätin sen rakennuttamatta kotiini. Tai voihan olla, että olen vain lämmittänyt saunaa liian kauan.

 

7. Pyykkikori kylpyhuoneessa on kiva.

1960-luvun alun asuntoja rakennettaessa ei ajateltu vaatehuoltoa ollenkaan. Ajatus kai oli, että piika pesee pyykit talopesulassa tai ne viedään pesulaan. Tämä talo on paljon uudempi. Kylpyhuone on käytävä, jonka aloittaa kodinhoito-osuus. Vasemmalla on pesukoneen paikka ja oikealla kaapit pyykeille ja siivoustarvikkeille. Mankelikin siihen varmaan mahtuisi. Etenkin pyykkikaapit ovat kätevät. Meillä ei ole aikaisemmin mahtunut kylpyhuoneeseen edes pyykkikoria, mutta täällä päätin, että nyt sellainen tulee.

 

8. Leikkuulauta lusikkalaatikon päällä ei toimi.

Siinähän se useimmissa suomalaisissa kodeissa on, mutta miksi, oi miksi? Kun tekee voileipää leikkuulaudalla, on veitsen tai kahvilusikan onkiminen esiin laatikosta lähes mahdotonta. Toinen keittiön suunnitteluvirhe on tiskiallas, josta puuttuu irrotettava roskasihti. Kaikki pikku jäte pääsee suoraan viemäriputkeen, joka sitten onkin koko ajan enemmän tai vähemmän tukossa.

 

9. Kerubeihin tottuu.

Meillä kotona seinät ovat paljaat ja koriste-esineitä on esillä niukasti. Täällä on taidetta ja pikkutavaraa kaikkialla, minne sitä on voinut ripustaa ja asetella. Siirsin muutamia esineitä kaappiin, jotta sain omat tavarani mahtumaan piirongin päälle ja kirjahyllyyn. Valtaosa on kuitenkin saanut jäädä. Kerubit ovat täällä niin kotonaan, että antaa heidän liihottaa.

 

10. Koti-ikävä on kova!

Kaipaan omaa sänkyäni, keittiötäni, rahiani, pehmeää sohvaani, naarmuisia parkettejani ja tuulimyllynäköalaani. Ei voi mitään!

 

--

Päivän kuvat: Keittiön koristeet lienevät matkamuistoja Teneriffalta. Oikein hauskoja.

Luulin, että kodin paketointi putkiremonttia varten ja muutto väistöasuntoon olisi vähän kuin matkalle lähtisi, pikku juttu ja pelkästään hauskaa. Niinpä päätin yhdistää samaan sunnuntaihin vielä pyykki- ja siivouspäivän. Lähes tyhmintä ikinä! Siitä tuli pitkä päivä, ja näin se eteni:

8.00 

Herään jo toisen kerran. Ensimmäisen kerran heräsin neljältä. Ehdin silmäillä sunnuntain Helsingin Sanomat melkein kokonaan ennen kuutta, jolloin palasin vuoteeseen.

8.30

Tyhjennän pakastimen ja lähden puolisoni kanssa viemään pakasteita väistöasuntoon. Samalla tarkistamme parhaan ajoreitin ja varmistamme, että pääsemme sisään. Onnistui. Tarkistimme myös, että keittiössä on mikro, eikä sitä tarvitse tuoda kotoa.

9.00

Syön aamiaista vuoteessa ja lepään vielä vähän. Pelaan Farmvilleä.

10.00

Tyhjennän makuuhuoneen pyykinkuivaustelineen. Riivin lakanat sängystä ja sullon ne pyykkikoneeseen. Pakkaan parhaat tyynyni ja molempien suosikkipeitot jätesäkkiin mukaan otettaviksi. Viskaan perään pari pussilakanaa. Loput peitot ja tyynyt sekä sijauspatjat sullon säkkeihin varastoon vietäviksi. Seuraavaksi käyn tekniikan kimppuun: irrotan kaiken olohuoneen elektroniikan ja säilön sen vaatekaappiin.

11.00

Apumiehet saapuvat ja alkavat purkaa eteisen laatikkosumaa kellarivarastoon. Tyhjennän keittiössä varsiselleripusseja ja yrttirasioita biojäteroskikseen. Täytän astianpesukoneen ja tiskaan käsin viimeiset samppanjalasit ja muovirasiat. Vien neljä pussia roskia. Siirrän lakanapyykit kuivausrumpuun ja laitan pyyhkeet ja pöytäliinat pyörimään pesukoneeseen.

12.30

Pidän tauon ja syön puolukkarahkaa.

13.15

Puolisoni työntää kaksi vaaterekkiä pikku makuuhuoneen keskelle jätettyyn koloon. Vielä pari Lundia-laatikostoa, ja huone on täynnä. Vien makuuhuoneen yöpöydät kirjastoon työpöydän päälle ja muovitan kokonaisuuden. Pöydän alla ovat kaiuttimet jo valmiina. Ohjeistan miehet nostamaan olohuoneen ison ruokapöydän kirjastoon ja täyttämään sen alustan sohvapöydällä ja sarjapöydällä. Imuroin olohuoneen ison maton ja säkitämme sen samoin kuin pari muuta mattoa. Sähkömies irrottaa makuuhuoneen plafondin. Pyyhin sen kärpäsenjaloista ja etsin säilytyspaikan.

14.00

Sängyt siirretään kirjastoon lappeelleen. Imuroin makuuhuoneen, jossa onkin runsaasti pölyä. Lattialla on myös puolisoni vaatteita, tabletti, latureita ja muuta rekvisiittaa.

14.30

Pidän tauon olohuoneen sohvalla. Huomaan, että työmaan vastaava mestari on lähettänyt korjatun huoneistokortin. Katson sitä sen verran, että hyvältä näyttää. En kuitenkaan vielä vastaa, koska haluan perehtyä siihen tarkemmin illalla. Apumiehet lähtevät. Minusta tuntuu, että työ on jo melkein tehty.

15.00

Muovitan huonekaluja kirjastossa. Muovi loppuu ja käyn hakemassa lisää alakerrasta. Tyhjennän eteisen komerosta kaikki talouden kassit ja lajittelen ne kolmeen pinoon: kauppakassit (jatkoon), käyttölaukut (jatkoon) ja poistettavat.

16.00

Silitän tyynyliinoja, pöytäliinoja ja puseroita. Mankeloin lakanat. Puolisoni huoneen verhot pyörivät pesukoneessa.

17.00

Huomaan, että kylpyhuoneen seinällä roikkuu vielä selänpesin. Heitän sen samaan pahvilaatikkoon suihkusaippuan kanssa. Pesen vessan roskiksen ja vien sen kirjastoon varastoon. En jaksa enää etsiä wc-pesuaineelle kunnollista paikkaa, vaan työnnän sen pahvilaatikoiden väliin. Vessaharja joutaa roskiin.

17.30

Pesen ja kuivaan pakastimen laatikot. Silmäilen jääkaappia, mutten jaksa tehdä sille vielä mitään. Vien kolme kassillista roskia. Pidän tauon. Syön omenan.

17.45

Siirrän olohuoneen sohvat lähelle toisiaan ja muovitan ne. Tyhjennän viimeiset tavarat ja ruokatarvikkeet keittiön kaapeista pahvilaatikoihin. Pyyhin hyllyt ja imuroin ja pyyhin laatikot. Tyhjennän astianpesukoneen ja vien astiat kirjaston vaatekaappiin, joka on jo aikaisemmin tyhjennetty vaatteista.

18.30

Sammutan jääkaapin ja alan jaotella sen sisältöä roskapussiin ja mukaan otettaviin. Pyyhin seinät ja hyllyt kauttaaltaan ja pesen ja kuivaan laatikot.

19.30

Olen täysin uupunut. Takapuoleni on kuin tulessa. Teen mindfulness-harjoituksen muovitetulla sohvalla, ja kipu tyyntyy. Jalkani tuntuvat raskailta. Sujautan jalkaani tohvelit, jotta kantapäihin ei sattuisi niin paljon.

20.00

Teippaan liinavaatekaapin kiinni oranssilla teipillä. Viimeistelen makuuhuoneen imuroinnin ja imuroin eteisen. Merkitsen teipillä ja tussilla, mitkä tavarat eteisessä ja kylpyhuoneessa otetaan talteen sekä mitkä seinät tapetoidaan ja mitkä maalataan.

21.00

Teippaan myös työhuoneen kaapistot kiinni. Kiinnitän muovin laskeutumaan kirjahyllyn viertä alas. Sujautan sen taakse vielä viimeiset suojaa tarvitsevat tavarat. Irrotan reitittimen pistorasiasta ja pakkaan sen päällimmäiseksi pahvilaatikkoon, jonka kanteen kirjoitan Reititin.

21.30

Huomaan, että jätekaappi on hurjan likainen. Siivoan sen putkimiestä ajatellen työsuojelun nimissä. Varmistan, ettei keittiön kaapeissa ole enää mitään. Vien kolme kassillista roskia. Huomaan, että laukkupino on edelleen eteisen lattialla. Heitän pinon sohvalle muovin alle.

22.00

Havaitsen, että koti alkaa näyttää paketoidulta. En kuitenkaan voi ottaa kuvia saavutuksesta, koska on jo pimeä. Imuroin puolisoni huoneen, jonka yksi seinä pian kaadetaan. Puolisoni teippaa tavaroilla täytetyn pikkuhuoneen oven huolellisesti kiinni. Teippaan tarjoiluvälikön mahonkipintaisten kiintokalusteiden eteen muovin.

23.00

Alamme kantaa laatikoita ja kasseja autoon. Huomaan autossa, että jalassani on tohvelit. En olisi huomannut vaihtaa jalkineita, vaikka sellaiset olisi ollut saatavissakin. Mutta ei ollut - olin pakannut kaikki kengät pahvilaatikkoon. Ensimmäinen kuorma lähtee klo 23.15.

23.45

Palaamme kotiin. Vien kultaköynnöksen parvekkeelle ja kastelen viljelylaatikon. Jätän parvekkeen ikkunan raolleen. Huomaan, että pikkuvessassa on vielä yhtä ja toista tavaraa. Puolisoni heittää ne sikin sokin pahvilaatikkoon. Hattuhyllyn irtotavaroille käy samoin. Kaksi viimeistä tuolia jäävät muovittamatta, samoin siivousvälineet ja silityslauta. Työnnän ne kirjastoon.

00.00.

Sammutamme valot ja painamme oven perässämme kiinni. Viimeinen kuorma lähtee klo 00.15.

02.00

Olin ajatellut lämmittää illalla väistöasunnon saunan ja nauttia kylmää kuohuviiniä. Nyt on yö, olen rättiväsynyt ja nälkäinen. Käyn suihkussa ja pakkaan työlaukun aamuksi. En jaksa kuivata hiuksia. Viime töikseni, hampaiden pesun jälkeen, voitelen kaksi ruisleipää ja syön ne vuoteessa. Odottelen Panacodin vaikutusta kylmäpakkaus pepun alla ja mietin, miksen uskonut, kun kaikki sanoivat, että väistöasuntoon muuttaminen on aivan kauhea rumba.

--

Päivän kuva: Täällä sitä nyt ollaan. Maisema väistöasuntomme parvekkeelta. Vasemmalla Mario Merzin valoteos Fibonacci sequence 1-55.

Kommentit (3)

MarjattaP
1/3 | 

No huh!!  Ei varmastikaan   ole ollut mikään pikkujuttu.  Toivottavasti kykenit töihin seuraavana aamuna.  Ihan kivat näkymät väliaikaisparvekkeelta.  Näkyykö siinä jokikin?

Sanna
2/3 | 

Joo, tosi kivat Aurajoki-näkymät parvekkeelta!

Maija
Liittynyt15.10.2015
3/3 | 

Kyllä vain. Aurajoki se on, eikä näkymässä todellakaan ole valittamista. Luulin, että meiltä kotoa on hieno näköala, mutta veden välkehtimistä ei kyllä voita mikään.
Ja kykenin kyllä töihin, mutta olo oli kuin 1,5 promillen humalassa.

Seuraa 

Tietyssä iässä olet, kun tiedät menettäneesi jotakin tärkeää ikääntymisen takia. Itse en enää pysty kävelemään pitkiä matkoja, ja minulla on usein jännekipuja hamstring-syndrooman takia. Niinpä minusta ei tullutkaan maraton- eikä joogamummoa, vaan kukkamummo ja siirtolapuutarhuri. Päivitän blogia harvakseltaan, koska minulla on tällä erää vain vähän sanottavaa muusta kuin puutarhanhoidosta.

Olen Maija Rauha, 65-vuotias ja eläkkeellä. Tervetuloa tiettyyn ikään!

--

Siirtolapuutarhapalstallani on oma kanava Instagramissa. Se löytyy nimellä villa_palanen. Kerron siellä mökin ja puutarhan kuulumisia useammin kuin täällä blogissa.

--

Tavoitat minut osoitteesta maijarauha@gmail.com

--

 

Blogiarkisto

2020
2019
2018
2017
2016