Kymmenen vuotta sitten ET-lehden toimituspäällikkö otti yhteyttä. Hän kysyi, haluaisinko liittyä lukijabloggaajien porukkaan lehden nettisivuille. Tässä sitä on hujahtanut aika lailla melkein päivälleen 10 vuotta. Huvittavaa on, että muistan hyvin, että juuri silloin olin lähdössä Brysseliin tyttären perheen luo. Ja kuinka ollakaan. Parin viikon päästä taas minun pitäisi olla Brysselissä.
Sitä ennen olin eläkkeelle jäätyäni kirjoittajaopinnoissa Jyväskylän yliopistossa. Siellä yksi opiskelukaverini yllytti minut bloggaajaksi. Perustin blogin kolmattaikaa@ blogspot.com. Siellä postauksia on edelleen nähtävissä.
ET-lehdessä bloggasin ensin nimellä Etämummeli. Ensimmäinen postauksenikin koskivat isoäitiyttä matkan taakse. Anjakaarinana olen blokannut jo vuosia ja minun uuden bloginikin löytää osoitteella anjakaarina.com.
ET-lehden blogialusta on viime vuosina toiminut vähän puutteellisesti ja sen toiminnan loppuminen on ollut tiedossa. Olen kuumeisesti miettinyt, mihin siirryn. Ratkaisu on tuntunut vaikealta, ikään kuin olisi isommastakin jutusta kyse. Kun nyt on melkein ajolähtö, siirto oli tehtävä.
Kiitokset ET-lehdelle ja etenkin kaikille blogini lukijoille näistä vuosista! Hyvää ja mielenkiintoista jatkoa elämäänne!
Toivotan teidät tervetulleiksi seuraamaan blogiani osoitteessa anjakaarina.com.

/etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/img_4493.jpg?itok=_z6fOvMm)
/etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/img_4495.jpg?itok=tdJK08IZ)
/etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/img_4504.jpg?itok=5GNrDNnF)
/etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/img_4510.jpg?itok=MyDUgXiJ)
/etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/img_4528.jpg?itok=gSelPmUA)
/etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/img_4547.jpg?itok=hsV-02Uu)
/etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/img_4489.jpg?itok=E5SzHs_N)
/etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/img_4300.jpg?itok=pySh6RFf)
/etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/img_4226.jpg?itok=eJm91eoW)
/etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/img_4237.jpg?itok=Sj-iLWHe)
/etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/img_4243.jpg?itok=AlqZu-UW)
/etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/img_4250.jpg?itok=ZbSOmcKT)
/etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/img_4254.jpg?itok=CcwsxBCL)
/etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/img_4248.jpg?itok=57ukb0VC)
/etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/img_4193.jpg?itok=PtnZpKan)
/etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/img_4194.jpg?itok=y2NiUuKn)
Minua ei tuo mökkielämä ole koskaan kiinnostanut.Alkeellisissa oloissa, usein hyttysten ja ampiaisten ahdistelemana. Haiseva puucee monessa mökissä. Jos omistaa mökin,on siellä käytävä, huollettava ja vieraita passattava rajoitetuin mukavuuksin. Joillakin on perintömökki, jossa ei yhtään kiveä saa siirtää tai pystyyn kuivuneita puita kaataa, koska iso-iso-isäkään ei tykännyt tai sallinut. Monet vanhukset ovat teloneet itseään pahastikin mökin liukkailla,kivisilläpoluilla tai rantatiellä rinteessä sekä kiivetessä mökin kunnostuksessa, katolla tai rännejä puhdistaessaan.Sairaalan ensiavun kokemuksia.
Minulle riittää kutsuttuna traditiokyläily kaverin mökillä, kerran kesässä.
Hei Amelle!
Näinhän se on, yksi tykkää äidistä ja toinen tyttärestä. Itse olen lapsuudesta asti mökkeillyt ja pidän juuri siitä, että siinä siirtyy ihan erilaisiin oloihin kuin kotona on. Onneksi nykyiset puuceetkaan eivät enää haise.Moni muu sitä vastoin, kuten sinäkin, ei välitä tällaisesta lomailusta. Oikeassa olet siinä, että monenlaista vaivannäköä mökki tuo. Ehkä siksi moni, jos nykyään uuden mökin, tahi pikemminkin huvilan laittaa, tekee siitä kuin omakotitalon kaikilla mukavuuksilla. Katoavaa kansanperinnettä varsinainen mökkeily lieneekin, jos lehtijuttuja on uskominen. Hyvää kesän loppupäiviä sinulle toivotellen, Anja.
Anja Pohjanvirta-Hietanen