Näin tiedetään norjalaisen tunnetun taidemaalarin Edvard Munchin sanoneen.

Enpä ole aikaisemmin Munchista juuri muuta tiennyt kuin hänen ehkä tunnetuimman teoksensa Huuto.

Nyt tiedän hänestä ja hänen töistään himpun verran enemmän. Psykologiseniorien tapaamisessa Helsingissä Floran päivänä oli puhumassa aiheesta taidehistorioitsija, FM Leena Ahtola-Moorehouse. Hänen esityksensä nimi oli Edvard Munchin polttavat kysymykset.

Saatat ihmetellä, miksi moinen aihe oli päivässämme. No, sille on looginen selitys. Joukko senioreita lähtee Oslon matkalle. Siellä on Edvard Munch-museo, jossa on nähtävissä iso osa Munchin kaupungille testamenttaamista töistä. Huuto on tosin Norjan kansallisgalleriassa.

Itse en ole Osloon lähdössä, mutta se ei estä minua intohimoisesti kuuntelemasta esitelmää. Voi miten nautinkaan, kun saan kuunnella asiansa osaavan ihmisen kertomista! Vielä kun esitystapa on niin luonteva ja mielenkiintoinen kuin Ahtola-Moorenhousella, niin eihän siinä kuulija voi olla kuin intoa piukassa!

Edvard Munch syntyi vuonna 1863 uskonnolliseen kotiin. Isä oli lääkäri. Lapsia oli yhteensä viisi, joista Edvard toiseksi vanhin.

Äiti kuoli tuberkuloosiin pojan ollessa viisivuotias. Isä voi sen jälkeen kovin huonosti, hän oli muutenkin ankaran uskonnollinen ja kiivas luonteeltaan. Isä ei mennyt koskaan uudelleen naimisiin. Äidin sisar tuli hoitamaan taloutta.

Edvardin ollessa 14-vuotias, vanhempi sisko Sophie kuoli myös tuberkuloosiin. Taiteilijan teos Sairas lapsi on tehty kuolleen sisaren muistolle. Sitä pidetään hänen avainteoksenaan. Hän teki teosta kaksi vuotta. Taulussa hän halusi ilmentää, että kuolema voittaa aina. Noin 10 vuoden välein taiteilija teki aiheesta uuden tulkinnan.

Munchin lapsuus ja lapsuuden menetykset tekevät ymmärrettäväksi hänen lauseensa kehtoa ympäröivien enkeleiden luonteesta.

Isänsä toiveiden mukaisesti Munch aloitti ensin insinööriopinnot. Vuoden opintojen jälkeen hän suuntautui kuitenkin taiteeseen. Hän opiskeli vuoden Norjassa taidekoulussa. Sen jälkeen nuoret taiteilijat perustivat oman ryhmänsä. Edvard oli myös anarkistiryhmässä, johon kuului muun muassa kirjailija Hans Jaeger, joka joutui vankilaan kirjoitustensa takia. Munch oli hylännyt perheensä uskonnon läheisten kuoleman, etenkin äidin kuoleman takia. Hän koki, että ihmisen on itse luotava sen, mitä haluaa. Taiteilijaporukan elämään kuului niin alkoholi kuin vapaa rakkaus.

Stipendi mahdollisti jatko-opinnot Pariisissa. Hänellä on Elämänfriisi- teossarja, jossa on teemoina rakkaus, ahdistus ja kuolema. Alussa mainitsemani teos Huuto on osa tätä sarjaa.

Munch ei halunnut lapsia, hän pelkäsi huonoja perintötekijöitä. Nuoremmista sisaruksista Inger sairastui myöhemmin skitsofreniaan. Myös hän itse oli hoidettavana psykoosin takia.

Ihastuksia tiedetään Minchilla olleen, mutta hän ei halunnut sitoutua. Hän pelkäsi, että siinä tapauksessa hänen luomisvoimansa ehtyy.

Yllä olevat teokset kuuluvat Munchin tunnetuimpiin teoksiin.

Taiteilijan ura kesti 60 vuotta. Hän teki monista aiheistaan erilaisia versioita, maalauksia, grafiikkaa ja piirroksia. Kun hän myi jonkun teoksensa, hän maalasi sen tilalle uuden.

Edvard Munch kuoli 80-vuotiaana vuonna 1944 kotonaan Ekelyssä.

Kuvat ovat valokuvia esitelmän kuvista. Pahoittelen niiden huonoa laatua. Koska aihe on minusta niin mielenkiintoinen halusin kertoa siitä, valokuvien laadusta huolimatta.